Aho Marja

aho_lores

Marja Aho (s.1972) on lahtelainen kuvittaja-kirjailija. Ahon “Hii-o-hoi! Aarre näkyvissä!” -teos valittiin Lasten LukuVarkaus 2015 -finalistiksi.

 


Kirjailijahaastattelu / 2015

 

Kerrotko lyhyesti itsestäsi
Olen Marja Aho, kuvittaja-lastenkirjailija. Olen kotoisin Hartolasta, pienestä itäisen Hämeen kulttuuripitäjästä. Vietin lapsuuteni viljapeltojen, kukkaniittyjen ja Tainionvirran maisemissa. Nykyisin asun Lahdessa. Luonto, lapset ja eläimet ovat minulle tärkeitä.

Miten sinusta tuli kirjailija?
Ensin minusta tuli kuvittelija, sitten kuvittaja ja lopuksi kirjoittaja. Olen aina elänyt toinen jalka vahvasti mielikuvitusmaailmassa. Jo lapsena rakentelin mieleeni mitä villeimpiä toisia todellisuuksia. Alkuun ne eivät löytäneet väyläänsä sanoiksi paperille, kunnes työni sanomalehtitoimituksessa antoi sysäyksen kirjoittamisen ja kuvittamisen tielle. Lehtiin kirjoittamieni pakinoiden, novellien ja jatkokertomusten myötä luova kirjoittaminen imaisi mukaansa ja sille tielle jäin.

Mistä saat aiheet kirjoillesi?
Aiheita putkahtelee mieleeni liiaksikin asti. Tavallisesti minulla on monta viritelmää yhtä aikaa työn alla. Kun viimeistelen käsikirjoitusta, takaraivoa kolkuttaa jo niin herkullinen uusi aihe, että on vaikea olla kärsivällinen ja viedä käsillä oleva teos loppuun. Maailma on täynnä aiheita! Kunpa vain olisi aikaa kirjoittaa niistä kaikista.

Mistä uusin kirjasi kertoo?
Tuorein lastenromaanini vie edellisestä kirjasta tutun Allun ja hänen ystävänsä Rikun uusiin vauhdikkaisiin seikkailuihin. Tällä kertaa pojat pääsevät kurkistamaan paikkakunnalle saapuvan sirkuksen salaperäiseen maailmaan. Pojat tutustuvat toinen toistaan erikoisempiin sirkusartisteihin ja joutuvat yllättäen keskelle taikauskoon ja epäonneen liittyviä mystisiä tapahtumia. Luvassa on popcornin ja hattaran tuoksuista sirkustunnelmaa, hiuksia nostattavia taikatemppuja ja muita ohjelmanumeroita, sekä tietysti hurjia käänteitä ja huumoria.


Millainen on kirjoittamisprosessisi?
Kun mielenkiintoinen aihe putkahtaa päähän, alkaa tarina vyöryä mieleen tulvan lailla. Pieniä ideoita, hahmoja, dialogeja ja kuvia sinkoilee ilmassa ja ne on napattava kiinni ja kirjattava ylös milloin mihinkin. Muistilappuihin, nenäliinaan, käsivarteen, puhelimeen, kaikkeen, mitä milloinkin on käsillä. Näistä pienistä palasista kasaan tekstin mielessäni kuin palapelin lopulliseen muotoonsa.

Alkuvaiheessa mieli työstää tarinaa jatkuvasti. Saatan olla lähikaupan kassalla tai ulkoiluttamassa koiraa, mutta pääni sisällä veivaan käsikirjoituksen dialogia tai hion täydellistä loppulausetta nuortenromaaniin.

Yleensä teksti hautuu mielessäni joitain viikkoja ja sitten kun se on kypsä, se purskahtaa paperille kuin pitkään muhinut finni. Silloin kirjoitan kuin riivattu. Auta armias, jos jokin minua silloin häiritsee!

Saan yleensä raakaversion käsikirjoituksesta valmiiksi hyvin lyhyessä ajassa, vajaassa viikossa. Raakatekstin muokkaaminen luettavammaksi ja lopulliseen muotoonsa on hidas vaihe. Silloin kärsivällisyys on koetuksella. Mieli tekisi jo siirtyä loihtimaan uuttaa tarinaa.

Mitä kirjoittaminen sinulle merkitsee?
Jonkinasteista riippuvuutta. Jos en saa kirjoittaa muutamaan päivään, olen kuin tulisilla hiilillä. Kokonainen kuukausi ilman kirjoittamista saa hulluksi. Kun kirjoittamisen makuun on päässyt, sitä ei haluaisi enää lopettaa. Jollekin toiselle saman tunteen tuo urheilu, jollekin musiikki, minulle intuitiivinen kirjoittaminen antaa hyvänolon ja itsensä toteuttamisen tunteen.

Minkälainen lukija itse olet?
Luen kirjoja paljon ja laidasta laitaan. On ihana tutustua eri tyyleihin kirjoittaa. Luen kirjoja tietokirjoista elämänkertoihin, lasten- ja nuortenkirjoista lyriikkaan. Eniten pidän nopeasti etenevistä, hieman vinksahtavista veijaritarinoista. Tämän hetken suosikkikirjailijani tällä saralla on Jonas Jonasson. Samaa ihanasti nyrjähtänyttä linjaa jatkaa mielestäni Roope Lipasti. Myös Arto Paasilinnan tarinoiden letkeästi liioitteleva ja humoristinen tyyli on mieleeni. Sirpa Kähkösen kirjoissa pidän hänen tavastaan kuvailla miljöötä ja luoda tunnelmaa. Kari Hotakainen on myös kestosuosikkini. Lastenkirjapuolella ihailen Tove Janssonia sekä tarinoiden luojana, että myös piirtäjänä. Kuvittajista yksi suosikeistani on Camilla Mickwitz. Pidän hänen värikylläisistä kuvistaan ja pyöreistä hahmoistaan. Myös lastenkirja- ja oppikirjakuvituksistaan tunnetun Salla Savolaisen huoletonta kuvitustyyliä ihailen.

Mitkä ovat tulevaisuudensuunnitelmasi ja toiveesi kirjoittamisen saralla?
Haluaisin kehittyä edelleen kirjoittajana ja kuvittajana. Toivon, että voisin profiloitua kirjoittajaksi, joka luo mukaansatempaavaa, helppolukuista ja viihdyttävää tekstiä. Haluaisin kirjoituksillani innostaa lapset ja nuoret lukemaan enemmän ja arvostamaan kirjoja ja kirjallisuutta. Toivon, että nuoret eivät unohtaisi lukuharrastusta tietokoneiden, lukuisien viestintävälineiden ja pelien keskellä.