Ostoskori
0 kpl - 0,00 €
Ostoskorisi on tyhjä!

Brunila Marjut

Marjut_Brunila_web_

Littoisissa asuva Marjut Brunila (s.1963) on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri ja luokanopettaja.

 

 

Kirjailijahaastattelu / 2018

Ensimmäisen ”kirjani” kirjoitin 9-vuotiaana eräänä iltana, kun ei ollut muutakaan tekemistä. Uskon, että kirjailijahaaveeni puski jo silloin pintaan. Tarinoiden keksiminen oli minusta hauskaa. Äitini luki minulle varhaislapsuudessa paljon satuja ja tarinoita, jotka ovat ruokkineet mielikuvitustani. Heti lukemaan opittuani aloin ahmia seikkailukirjoja.

 

Olen asunut Turussa miltei koko ikäni. Ennen kouluikää muutin lapsuudenperheeni kanssa Turun ydinkeskustaan, missä leikkipaikan virkaa toimitti pieni piha, jossa oli keinut ja liukumäki, sekä suuri autojen parkkipaikka, joka iltaisin tyhjeni autoista.

 

Lapsuuden leikkini olivat mielikuvitusleikkejä pihakavereideni kanssa. Aku Ankan seikkailut leikittiin uusiksi, minä olin Mikki ja pihakaverini Hessu. Leikimme myös erilaisia vakoojaleikkejä ja opettelimme morsetusta taskulampuilla. Minä perustin serkkupoikani kanssa Etsivätoimisto Vilkku& Välkyn, joka seuraili ”epäilyttäviä ihmisiä” Turun keskustassa. Kesämökillä rakensimme isäni avustuksella puumajan sekä merirosvolautan, joissa pidimme salaisia kokouksia.

 

Lapsuuden mielikuvitusleikit jatkuvat minulla nyt aikuisena kirjoittaessani. Asun nykyisin Turun kupeessa Littoisten Verkatehtaalla, jonka historiallinen miljöö on tarinoiden aarreaitta. Se innosti minut keksimään Immun ensimmäisen tarinan, Immu ja Torninvartijat -kirjan.

 

Immun tarina jatkuu kirjassa Immu ja Salattu saari. Tapahtuma-aika on kesäloma, jolloin Immu, Lotta ja Niko pääsevät vierailulle Lukaksen kesämökille. Immun puhuva kissa Figaro ja Nikon Ritva-koira seuraavat mukana. Jo lauttamatkalla salaseuralaiset huomaavat mieskaksikon, jonka puuhia he vakoilevat Nauvossa. Immu ja Lotta törmäävät jälleen kummitusarvoitukseen, jonka he Figaron avulla ratkaisevat. Salaseuralaiset pääsevät käymään myös historialliselle Seilin saarelle, missä seikkailu rosvojen jäljillä huipentuu.

 

Elämä on tarina, jokaisen tarina on erilainen. Kirjoittaminen on minulle tapa selvitellä ajatuksiani ja tutkia elämää eri näkökulmista. Kirjoitusprosessi on yhtä kiehtovaa kuin lapsuuteni mielikuvitusleikit. Ajatukseni lentävät ja sanani juoksevat keksiessäni uutta tarinaa, sen miljöötä ja henkilöitä. Teen myös taustatutkimusta, piirtelen karttoja, luen netistä artikkeleita ja käyn tutkimassa seutua, josta kirjoitan. Hamstraan karttoja ja esitteitä. Suurin työ on kielen ja tarinan korjaaminen, yhä uudestaan kirjoittaminen ja yksityiskohtien parantelu. Se vaatii kärsivällisyyttä, tunteja, päiviä, viikkoja.

 

Jotta voisi kirjoittaa, täytyy myös lukea. Lempikirjailijoitani ovat useat suomalaiset ja ulkomaalaiset lasten- ja nuortenkirjailijat. Olen aina janonnut seikkailuja ja niitä myös luen. Tavoitteenani on kehittyä kirjailijana, oppia kirjoittamaan yhä paremmin. Tällä hetkellä kirjoitan jatkoa Immun seikkailuille.

 

Lapsuus 2000-luvulla on aivan toista kuin 1970-luvulla, jolloin vielä vähäiset lelut ja mielikuvitusleikit riittivät. Toivon jokaiselle lapselle vähemmän tavaroita ja enemmän aikaa perheen ja pihakavereiden seurassa.

 

Lukijakunnalleni toivon jännittäviä hetkiä uuden kirjani parissa. Ehkäpä jotkut innostuvat mielikuvitusleikeistä ja perustavat oman salaseuran. Tarinoita voi keksiä monin tavoin. Lähde vaikkapa kotitalosi ympäristöön ja ota kuvia jännittävän näköisistä paikoista. Mieti, mitä niissä voisi tapahtua. Tutki koulussa ja kaupungilla näkemiäsi ihmisiä ja mieti, minkälaisia tarinasi päähenkilöt voisivat olla. Kohta huomaat, että sinulla on palikat jännitystarinan alkuun!