Ostoskori
0 kpl - 0,00 €
Ostoskorisi on tyhjä!

Silvonen Paula

silvonen_lores

Kirjailijahaastattelu / kevät 2016

 

Kerrotko lyhyesti itsestäsi?
Olen Paula Silvonen. Synnyin Lappeenrannassa. Muutin Helsinkiin 20 vuotta sitten. Perheeseen kuuluu mies ja kilpikonna. Työskentelen tutkijana ja sen lisäksi käynnistelen muutaman toverin kanssa startup-yritystä. Olen koulutukseltani tietojenkäsittelytieteen FM.

Miten sinusta tuli kirjailija?
Olen kirjoittanut tarinoita lapsesta asti; erityisesti tarinoiden alkuja. Sitten opettelin kirjoittamaan myös keskikohtia ja loppuja.

Mistä saat aiheet kirjoillesi?
Ne ovat nyrjähtäneitä selityksiä sille, mitä näen ympärilläni. Nukkemestari sai kai alkunsa marionetista, jonka kuva on kirjan kannessa. Ostin marionetin Prahasta vuonna 1994. Sitä on vaikea ohjailla, ja aloin miettiä miten ihmeessä nukketaiteilijat siinä onnistuvat. Lukekaa Nukkemestari niin tiedätte.

Mistä esikoiskirjasi kertoo?
Nukkemestari oli ensimmäinen yritykseni kirjoittaa rakkaustarinaa, mutta aika kiero siitä taisi tulla. Se on kauhuromanttista fantasiaa nukketeatterista ja vallankäytöstä, vapaasta tahdosta, kohtalosta ja identiteetistä.

Millainen on kirjoittamisprosessisi?
Minulle sopii se, että pakotan tekstin ensimmäisen version vauhdilla ulos itsestäni. Jos yritän kirjoittaa hitaammalla tahdilla, tarina ei pääse virtaamaan, kun pitää tarkkailla jokaista sanaa ja lausetta.

En suunnittele juonta etukäteen kovinkaan paljon. Pidän siitä, että voin seikkailla kirjoittaessani hahmojen mukana. Mietin ennen kirjoituksen aloittamista hahmoja, teemoja ja tunnelmaa, jonka haluaisin saavuttaa tekstissä.

Minulla on taipumuksena kirjoittaa itseni nurkkaan ja yrittää löytää sitten sieltä ulospääsy. Pidän ongelmanratkaisusta, joten tämä sopii minulle, vaikka tarkoittaakin sitä että joudun joskus peruuttamaan ja kirjoittamaan pitkiä juonenkäänteitä kokonaan uusiksi. Monta kertaa olen myös yllättänyt itseni sillä, miten olen huomaamattani pedannut jotain tapahtumaa, vaikka en ole aktiivisesti tajunnut sellaista edes tapahtuvan tarinassa. Ne hetket ovat hienoja.

Kun olen saanut ensimmäisen version kursittua sellaiseen muotoon että joku muukin voisi ymmärtää mistä se kertoo, annan sen koelukijoille ja sitten muokkaan heidän kommenttiensa perusteella.

Nukkemestari on kolmas loppuun asti kirjoittamani romaanikäsikirjoitus. Tämän kohdalla tuntui, että ehkä sen voisi yrittää julkaistakin. Kirjoitin ensimmäisen version 2012–2013 vuodenvaihteessa. Sitten hioin kunnes koko juttu alkoi tulla ulos korvista.

Mitä kirjoittaminen sinulle merkitsee?
Rakastan tarinoita. Kun kirjoittaa itse, voi ainakin yrittää saada aikaan juuri sellaisen tarinan kuin haluaisi lukea. Minulle suurin onnentunne kirjoittamisessa on se hetki, kun saa tarinan loppuun. Olen nauttinut myös paljon siitä että olen saanut jakaa oman tekstini lukijoiden kanssa.

Mitkä ovat tulevaisuudensuunnitelmasi kirjoittamisen saralla?
Minulla on työn alla useita käsikirjoituksia, kaikki scifiä tai fantasiaa tai muuta kummallista. Kolme niistä on suunnilleen kokonaisia käsikirjoituksia, joita pitäisi työstää eteenpäin, kolme vielä tarinaltaankin keskeneräisiä. En ole vielä päättänyt, mitä näistä yritän seuraavaksi saattaa julkaisukuntoon.

Minkälainen lukija itse olet?
Luen ahneesti kaikenlaista, ja useimmiten on monta kirjaa kesken samaan aikaan. Nyt luen William Gibsonia, Maria Langia ja Vladimir Nabokovia.

Pidän mukaansatempaavista tarinoista genrestä riippumatta. Vieraus viehättää spekulatiivisessa fiktiossa ja historiallisissa romaaneissa. Dekkareissa ja muutenkin ilahdun, jos kirjailija onnistuu yllättämään loppuratkaisullaan. Kaikenlainen omituinen niin tarinassa kuin sen esitystavassakin on sydäntäni lähellä. Postmodernismi vetoaa ja brittihuumori naurattaa.

Suosikkeja on paljon: John Irving, Haruki Murakami, Donna Tartt, Sarah Waters, Alexandre Dumas, Arturo Pérez-Reverte, Robin Hobb, Leena Krohn, Jorge Luis Borges, Terry Pratchett, Joel Haahtela, Paul Auster, Mark Z. Danielewski, Agatha Christie, Charlotte Brontë, Jane Austen, Steven Hall, Douglas Adams, Emmi Itäranta, Hannu Rajaniemi