Ostoskori
0 kpl - 0,00 €
Ostoskorisi on tyhjä!

Tuominen Arttu

Arttu-Tuominen_lores

Arttu Tuominen (s.1981) on porilainen ympäristöteknologian yamk-insinööri. Vapaa-aikanaan kalastusta, veneilyä ja kirjallisuutta harrastava Arttu painii päivätyönään ympäristönsuojelutehtävien parissa Satakunnassa.

 

Kirjailijahaastattelu / Kevät 2016



Kerrotko lyhyesti itsestäsi

Olen porilainen vuonna 1981 syntynyt kirjailija. Koulutukseltani olen ympäristöteknologian insinööri (ylempi AMK). Olen aktiivinen luonnossa liikkuja, jonka retket kantavat usein metsiin ja meren rannoille. Päivätyöni teen ympäristönsuojelutehtävien parissa Satakunnassa.

Miten sinusta tuli kirjailija?
Olin seitsemänvuotias, kun ilmoitin vanhemmilleni, että minusta tulee kirjailija. Samoihin aikoihin aloin kirjoittaa ensimmäistä ”romaaniani”, johon tietenkin ensiksi piirsin hienot kannet. Juoni taisi mukailla jotain Hopeanuoli-sarjakuvaa. Inkkareita ja länkkäreitä siinä oli, mutta valmiiksi se ei muistaakseni koskaan tullut. Kirjat ja kirjoittaminen ovatkin aina olleet minulle tärkeitä. Vuosien saatossa runoja ja lyhyitä tekstinpätkiä on kertynyt parinkin pöytälaatikollisen verran. Esikoisromaanini Muistilabyrintin kirjoittamisen aloitin syksyllä 2012. Sen jälkeen kirjoittaminen on ollut lähes jokapäiväistä.

Mistä saat aiheet kirjoillesi?
Minulla on aina ollut vilkas mielikuvitus. Idea saattaa lähteä kasvamaan hyvinkin pienestä jyvästä ja kasvaa kokonaiseksi romaaniksi. Aihe saattaa tulla mistä vain, milloin vain.

Mistä uusin kirjasi kertoo?
Silmitön on neliosaiseksi kaavaillun Labyrintti-dekkarisarjan kolmas osa ja jatkaa Muistilabyrintissa (2015) ja Murtumispisteessä (2017) esiteltyjen Janne Rautakorven ja Liisa Sarasojan tarinoita. Kirjassa liikutaan Porin edustan merialueella ja tutkitaan jäisestä merestä löydetyn miehen murhaa. Kirjan kantavina teemoina ovat aktivismi, ympäristöongelmat ja se, kuinka pitkälle on sallittua mennä puolustaakseen omia aatteitaan.

Millainen on kirjoittamisprosessisi?
Ruuhkavuosista johtuen kirjoittamisaika on hyvin rajallinen. Olen kuitenkin hyvin järjestelmällinen kirjoittaja ja pyrin käyttämään iltojen vapaan kirjoitushetken tehokkaasti hyödykseni. Kirjoittamisen alkuvaiheessa pyrin kirjoittamaan mahdollisimman paljon tekstimassaa, jota sitten toisessa vaiheessa lähden työstämään.

Mitä kirjoittaminen sinulle merkitsee?
Kirjoittaminen on minulle tapa ilmaista itseäni. On jännittävää seurata, kuinka tyhjälle paperille alkaa muodostua tapahtumien joukko, sitten kokonainen tarina. Henkilöhahmot saavat oman persoonansa ja muuttuvat eläviksi. Välillä ne tekevät jotain aivan muuta, kuin mitä on suunnitellut.

Mitkä ovat tulevaisuudensuunnitelmasi kirjoittamisen saralla?
Pyrkimykseni on jatkuvasti kehittyä, omaksua uutta ja tulla paremmaksi kirjoittajaksi. Haluan kirjoittaa tarinoita, jotka sekä viihdyttävät että herättävät tunteita. Parhaillaan työstän Labyrintti-dekkarisarjan päätösosaa.

Minkälainen lukija itse olet?
Olen hyvin valikoiva lukija. Saatan viettää pitkiäkin aikoja kirjastossa kirjoja selaillen ja takakansitekstejä lukien. Parhaat kirjat säilyvät mielessä pitkään ja palaan niihin yhä uudelleen. Erityinen paikka sydämessäni kuuluu Täällä pohjantähden alla -trilogialle. Luen paljon jännityskirjallisuutta, mutta myös perusproosaa laidasta laitaan. Pyrin mahduttamaan lukemistooni myös tietokirjallisuutta yli aihepiirien. Kun luen, uppoudun tekstiin niin, etten näe tai kuule mitään.

Kotimaisista kirjailijoista voisin mainita Väinö Linnan, Kalle Päätalon ja Rosa Liksomin. Ulkomaalaisista Stephen Kingin, Mario Puzon ja Henning Mankellin. Kiireen keskellä olen kokenut myös äänikirjat hyväksi keinoksi nauttia kirjoista. Niitä voi kuunnella autoa ajaessa tai arkiaskareita suorittaessa.

Mitä haluaisit sanoa lukijoillesi?
Lukeminen kannattaa aina.

 


Valokuva: Sohvi Sillanpää