With Mikko

Mikko_With_lores

Limingassa asuva Mikko With  (s. 1971) on koulutukseltaan filosofian maisteri.


 

Kerrotko lyhyesti itsestäsi
Olen vuonna 1971 syntynyt kolmen lapsen isä ja IT-alan ammattilainen. Koulutukseltani olen filosofian maisteri. Vaimoni Tiinan kuoleman jälkeen olen myös joutunut määrittelemään itseni leskeksi. Leski tosin on täynnä arvolatauksia oleva sana, jota on hankala käyttää. “Hei olen Mikko, mä olen leski” kuulostaa edelleen tosi oudolta.

Olen syntynyt Suomussalmella, missä myös kävin peruskoulun ja lukion. Koko aikuisikäni olen viettänyt Oulun seudulla ja tällä hetkellä asun Limingassa Tupoksen kylässä.

 

Mistä esikoiskirjasi kertoo?
Vaimoni sairasti rinta- ja munasarjasyöpää kahdeksan vuoden ajan. Kirjani Vaimoni vasen rinta ja muuta sairasta kertoo viisihenkisen perheemme elämästä tuona aikana, siitä kuinka pyrimme pitämään sairauden elämän varjossa, eikä toisin päin.

Syöpädiagnoosista, hoidoista, taudin uusimisesta, tautivapaasta ajasta ja lopulta saattohoidosta kerrotaan kolmesta eri näkökulmasta. Vaimoni näkökulma on poimittu hänen blogistaan, omat ajatukseni olen kirjoittanut muistikuvieni pohjalta. Kirjassa on myös lääkärinlausuntoja, joilla tuodaan mukaan hoitavan osapuolen näkövinkkeli.

 

Miksi kirjoitit tämän kirjan?
Kirjoittaminen on kiehtonut minua aina ja olen kirjoittanut pöytälaatikkoon useita romaanin aloituksia. Kärsivällisyys ei ole kuitenkaan aikaisemmin riittänyt ensimmäisiä lukuja pidemmälle.

 

Tämän kirjan valmiiksi saattaminen oli minulle tärkeää monestakin syystä. Oman jaksamisen kannalta kirjoittamisella oli olennainen rooli. Tuntui myös, että Tiinan tarina ansaitsi päätyä kovien kansien väliin. Lisäksi nöyränä toiveena on, että joku samankaltaisessa tilanteessa elävä voisi saada kirjasta vertaistukea.

 

Miten kirjoittamisprosessi eteni?
Ajatus tämänkaltaisen kirjan kirjoittamisesta tuli mieleeni ensimmäisen kerran keväällä 2016. Esitin ajatuksen vaimolleni ja hänestä ideani oli hyvä.

 

Aloitin  kirjoittamisen pian Tiinan kuoleman jälkeen kun tuntui, että oli pakko kirjoittaa. Täytyi selvittää päätä ja saada ajatuksia ylös. Hiljalleen ajatuksista syntyi lyhyitä tarinoita, tarinoista lukuja ja lopulta luvuista kirja.

 

Kehikkona käytin Tiinan blogia, josta valitsin kirjaan otettavia blogitekstejä.  Etsin lääkärinlausuntoja ja kirjoitin tapahtumien kuvauksia ja ajatuksia omasta näkökulmastani. Välillä kysyin lapsilta ja muilta läheisiltä apua muistikuvieni selkiyttämiseksi.

 

Ensimmäinen versio kirjasta oli vielä monin paikoin tietokirjamainen (lue: tylsä). Tuon jälkeen kirjoitin suurimman osan omista teksteistäni uusiksi. Hain kaunokirjallisempaa otetta, muutin rakennetta, lisäsin dialogien määrää ja karsin rönsyjä. Tavoitteena oli tehdä kirja, joka on raskaasta aiheestaan huolimatta viihdyttävää lukemista. Välillä itkettää ja välillä naurattaa.

 

Mitkä ovat tulevaisuudensuunnitelmasi kirjoittamisen saralla?
Haluan jatkaa kirjoittamista ja toivon, että saan potkittua itseni näppäimistön ääreen. Aloittaminen on hankalinta, fiilis silloin kun huomaa istuneensa koneen ääressä flow-tilassa tuntikaupalla on mahtava. Sitä haetaan!

 

Jos  kirjoitan lisää, on seuraava teokseni varmasti fiktiivinen. Ideoita aiheeksi on useita, kiinnostuksella odotan mikä niistä kaappaa vallan ja saa mielikuvituksen liikkeelle.

 

Minkälainen lukija itse olet?
Minulla on aina joku kirja kesken yöpöydälläni. Viime aikoina olen lukenut eniten dekkareita ja tietokirjallisuutta. Osan lukemistani kirjoista olen arvioinut Iltaluvut-nimiseen blogiini. Tuohon blogiin olen myös listannut kymmenen parasta koskaa lukemaani kirjaa. Kärkikolmikon muodostavat Sinuhe egyptiläinen (Mika Waltari), Vuorovetten prinssi (Pat Conroy) ja Pitkän päivän ilta (Kazuo Ishiguro).

 

Mitä haluaisit sanoa lukijoillesi?
Olen perustanut kirjalleni Facebook-sivun nimellä Vaimoni vasen rinta ja muuta sairasta. Käykää tsekkaamassa, kaikki palaute ja kysymykset ovat erittäin tervetulleita!