Hakalahti Niina

Kerrotko lyhyesti itsestäsi
Olen Niina Hakalahti, (s. -66) kirjallisuuden sekatyönainen, tamperelainen, entinen oululainen… Lisää: www.niinahakalahti.fi

Miten sinusta tuli kirjailija?
Olen lapsesta saakka pitänyt kirjoittamisesta. Kirjoitin alakouluikäisenä kaverieni Ystäväni-kirjoihin toiveammatikseni karjakko – kirjailija. Toive on toteutunut lähes kokonaan, koska minulla on siipikarjaa eli kolme kanaa. Kirjailijaksi tulemiseen on luonnollisesti vaikuttanut myös monien ihmisten tuki. Vanhemmat, ystävät, tekstien lukijat, opettajat… he kaikki ovat olleet mahdollistamassa kirjailijuutta.

Mistä saat aiheet kirjoillesi?
Tähän ei voi vastata yksiselitteisesti, koska en itsekään tiedä, miten kaikki oikein tapahtuu. Sen tiedän, että havainnoilla, assosiaatioilla ja alitajunnalla on tärkeä rooli siinä, mistä kirjoittaa. Kaikki kirjani alkavat jostakin impulssista; havainnosta tai yksittäisestä lauseesta. Impulssin ilmaantuminen kertoo siitä, että ”kellarin pojat” ovat tehneet alustavaa työtä eli alitajunta on jo myllyttänyt teemaa. Tämä ei ole koskaan oma, tietoinen valinta.

Mistä uusin kirjasi kertoo?
Tuukka-Omarille alkaa riittää kertoo erilaisista luopumistilanteista sekä muutosten kohtaamisesta. Lisäksi kirjassa tutustutaan kanoihin ja muistetaan, miten tärkeitä ovat eläinten oikeudet.

Millainen on kirjoittamisprosessisi?
Etsin ja löydän. Harhailen, yllätyn ja järjestän.

Mitä kirjoittaminen sinulle merkitsee?
En voi kuvitella elämääni ilman kirjoittamista. Sama koskee lukemista. 

Mitkä ovat tulevaisuudensuunnitelmasi kirjoittamisen saralla?
Suunnitelmat ovat hyvin yksinkertaiset: haluan kirjoittaa paljon ja monenlaista.

Minkälainen lukija itse olet? 
Olen aika monipuolinen lukija, tosin hieman sotakirja- ja scifi-rajoitteinen. Lempikirjailijoiden nimeäminen on vaikeaa, mutta esimerkiksi Sirkkojen (Selja & Turkka) runot ja Roald Dahlin monet lastenkirjat ovat tärkeitä. Yksittäisenä kirjana Ishiguron Ole luonani aina mahtuu elämäni Top 10 -kirjalistalle. Viime aikoina lukemistani kirjoista vaikutuksen on tehnyt toinen Ishiguron kirja, Klaara ja aurinko, jonka sanotaan olevan sisarteos Ole luonani aina -romaanille..

Mitä haluaisit sanoa lukijoillesi?
Ihana kun olette olemassa! Kohdataan tarinoiden äärellä. Ei ole tarinaa ilman lukijaa.