Olen Kirsti Kuronen, lempääläinen kirjailija ja vähän runoilija.
Päädyin kirjailijaksi mummuni kannustamana. Mummu sai minut uskomaan, että kaikki on mahdollista. Vuonna 2004 julkaistu esikoiseni on omistettu hänelle.
Kirjoitan monipuolisesti kaikenikäisille. Kirjoissani kasvetaan, ihmetellään ja kohdataan. En kirjoita juoni- tai aihevetoisesti, tärkeintä on päästä sisälle henkilöiden ajatuksiin ja kokemuksiin. Hahmot ottavat minua kädestä kiinni, houkuttelevat mukaansa ja uskoutuvat.
Kirjoittaminen on minulle ilmaisutavoista luontevin. Rakastan suomen kieltä ja sen loputtomia mahdollisuuksia hahmottaa ympäristöä ja ihmisluontoa, tavoittaa tunteita ja nostaa esiin alitajuista. Kokeilen mielelläni eri muotoja ja tyylejä, vaikkapa tarinan kertomista pelkällä dialogilla tai säkeissä.
Viihdyn työhuoneessani parhaiten aamuisin, kun virikkeet ovat vähissä ja silta uneen yhä auki. Iltapäivisin suuntaan usein metsään tai järvelle. Kävellessä, hiihdellessä, soudellessa ja uidessa mielestäni katoavat turhat suodattimet. Onnistun löytämään kaikkien paljaimmat tuntemukset.
Toivon, etten koskaan menettäisi kykyä ihmetellä ja leikkiä. Ne ovat kirjoittamiseni perusta.
Pidän hyvin kirjoitetusta kirjallisuudesta. Luen yhtä paljon lasten- ja nuortenkirjoja kuin aikuisille suunnattuja. Lempikirjailijoita on paljon, valitsen tänään nämä: Monika Fagerholm, Catharina Gripenberg, Peter Høeg, Vilja-Tuulia Huotarinen, Tove Jansson, Merja Otava, Sari Peltoniemi, Linn Ullmann ja Kristiina Wallin.
Minua lämmittää, jos lukijat saavat kirjoistani lohtua ja iloa. Kohtaaminen on tärkeää ja hoitavaa.
Kuva: Mikael Soininen