Merja Toppi on jyväskyläläinen sanataideohjaaja ja kirjoittaja. Hänen kirjoittamistaan säestää hiljaisuuden, kissojen maukunan ja rytmimusiikin ennalta arvaamaton vaihtelu.

Kirjailijahaastattelu / syksy 2020

Kuka olet ja mistä tulet?
Olen Merja Toppi, 48-vuotias ihminen Jyväskylästä. Syntyjäni olen savolainen ja siitä ei voi olla kuin kiitollinen.

Miten sinusta tuli kirjailija?
Minusta tuli kirjailija, koska kirjoittaminen on parhaimmillaan kuin suutelisi leppeän lämpimässä saunassa kinuskijäätelöä. Kirjoittaminen on parasta, mitä tiedän, ja olen tehnyt sitä aina. Minulta on aikaisemmin päässyt runoja, mutta koska halusin kirjoittaa muutakin, lähdin opiskelemaan kirjoittamista. Loppu onkin legendaa: en enää koskaan palannut entiseen ammattiini, vaan vaihdoin alaa.

Mistä sait idean esikoiskirjaasi ja mistä se kertoo?
Eräs kirjoitusharjoitus poiki idean, josta aloin kehittelemään Jäätävää sarjaimuttajaa. Sen päähenkilö on seiskaluokkalainen Jari, joka asuu keskisuomalaisessa pikkukylässä. Luokkaan tulee uusi tyttö, Heli, johon Jari lätkääntyy ensinäkemältä. Pieni vaaleanpunainen valhe johtaa siihen, että Jarista tulee vastentahtoinen vampyyrifanifiktiobloggaaja. Nihkeästi blogiin suhtautuva paikallinen vampyyri, Antero Agapetus Nieminen, lupautuu auttamaan rakkauspäissään riutuvaa Jaria, ja kaikki näyttää jo hyvältä. Mutta sitten kuvioihin ilmestyy niljakas Nico, joka ei ole vain ärsyttävä, vaan hän puuhailee jotain kylän tyttöjä uhkaavaa. Mutta mitä?

Mitä työstät nyt, ja miten kirjoitat?
Jäätävä sarjaimuttaja aloittaa Melko mystistä -sarjan, jonka toista kirjaa teen parhaillaan. Minulla on ensin joku idea, jota lähden hahmottelemaan. Pallottelen, suunnittelen, paisutan ja puristan idean paperille juonikuluksi, jonka kirjoitan lyhyesti auki kohtaus kohtaukselta. Kirjoittamisprosessin aikana teen taustatyötä tutkimalla paikkoja, tapahtumia ja suomalaista mytologiaa. Olen fragmentaarinen kirjoittaja ja kirjoitan sieltä täältä, kunnes materiaalia on niin paljon, että voin liimata palapelin kasaan.

Mitkä ovat tulevaisuudensuunnitelmasi kirjoittamisen saralla?
Melko mystistä -sarja kutkuttelee vahvimmin tällä hetkellä ja sille on suunnitelmissa useampi sarjan osa. Toinen sarja on jo hautumassa idean tasolla, enkä kyllä ole unohtanut runojakaan ihan kokonaan. Monenlaista on mielen pinnassa ja syövereissä!

Mitä ja miten luet?
Rakastan fantasiaa, joka imaisee mukaansa. Toinen mielilajini on kyynelten läpi heitettyä huumori. Luen myös paljon omaelämäkertoja, autofiktiota ja sarjakuvia. Viimeisimmäksi olen hotkaissut Siiri Enorannan Tuhatkuolevan kirouksen, Tomi Adeyemin Veren ja luun lapset, Tiitu Takalon Memento morin sekä Antti Holman Kaikki elämästäni. Mikko Within Vaimoni vasen rinta ja muuta sairasta on kesken, kuten seitsemän muutakin kirjaa. Luen sohvalla, sängyssä ja keittiön pöydän ääressä. En valitettavasti voi ostaa kaikkia lukemiani kirjoja, joten olen kirjaston kulunut vakionaama.

Mitä haluaisit sanoa lukijoillesi?
Siistiä, että olet olemassa! Tule moikkaamaan, jos näet minut hiihtelemässä jossain päin Jyväskylää!