Tuomola Johanna
Tuomola päätyi rikoskirjailijaksi monen mutkan kautta.
Johanna Tuomola on syntynyt 1961 Helsingissä. Hän on pääasiassa toiminut hevosalalla ennen kirjailijanuraansa. Näistä lähtökohdista hänen oli luonteva sijoittaa 1990-luvulla kirjoittamansa (Kariston julkaisemat) kahdeksan nuortenkirjan tapahtumat hevosmaailmaan.
Nykyään hän toimii päätoimisena kirjailijana. Hän asuu Etelä-Afrikan Port Elizabethissa kahden koiransa kanssa.
Päätoimiseksi dekkarikirjailijaksi
Vuonna 2003 Tuomola joutui luopumaan hevosalan töistä selän huonon kunnon vuoksi. Selkä leikattiin vuonna 2004, mutta se ei palautunut koskaan entiselleen. Jouduttuaan lopettamaan työnsä Tuomola palasi kirjoittamisen pariin, aluksi kirjoittamalla romaanin, johon ei ollut kaikilta osin tyytyväinen.
Kirjoitusprosessi synnytti kuitenkin idean, joka johti ensimmäisen, Tummissa vesissä -nimisen rikosromaanin ilmestymiseen vuonna 2009. Tyylilajinsa löytäneeltä Tuomolalta ilmestyi parin seuraavan vuoden aikana kaksi teosta lisää: Sieppaus ja Petoksen anatomia. Neljäs rikosromaani, Minkä taakseen jättää, ilmestyi huhtikuun 2012. Viides kriitikoiden kiittämän Noora Nurkka -sarjan dekkari "Murhaaja vierelläsi" ilmestyi keväällä 2013.
Noora Nurkka -sarjassa on siis tähän mennessä ilmestynyt viisi dekkaria tässä järjestyksessä:
1. Tummissa vesissä (2009)
2. Sieppaus (2010)
3. Petoksen anatomia (2011)
4. Minkä taakseen jättää (2012)
5. Murhaaja vierelläsi (2013)
6. Liekit yössä (2019)
Noora Nurkka -dekkareiden lisäksi Tuomolalta on julkaistu Vielä kerran 2015, Valheiden vangit 2016 sekä Kun eilinen oli toinen 2017.
Johanna kertoo uusimmasta kirjastaan ”Oikeuden varjo 1”
Tämän kirjan syntyhistoria on muista kirjoistani poikkeava. Yleensä uuden kirjan aihe kypsyy hiljalleen. Mutta Oikeuden varjosta voi juurikaan liioittelematta sanoa, että aihe syntyi tunnin bussimatkan aikana ja jalostui kirjaideaksi seuraavana yönä, niin että heti aamulla ryhdyin jo kirjoittamaan synopsista.
Syy tähän lienee, että muista kirjoistani poiketen Oikeuden varjo oli tilaustyö. Storytel oli juuri rantautumassa Suomeen ja he halusivat suomenkielisiä äänikirjoja Storytel Original -sarjaansa. Olin tietysti otettu pyynnöstä esittää heille kirjaidea, ja ehkäpä se oli syynä siihen, että kokonaisuus tulvi päähäni niin salamavauhtia.
Kirja tarjoaa uuden henkilögallerian, josta varsinkin Yhdysvalloista Suomeen palaavasta ortopedistä Sami Heikurasta ja hänen teinityttärestään Inkasta tulivat itselleni läheisiä. Jälkeenpäin hahmoistani yleensä huomaan, että monet heistä ovat perin ankaria itselleen ja kovin kärkkäitä kyseenalaistamaan ratkaisujaan ja motiivejaan. Kun siihen liitetään arkea ravisuttavia tapahtumia, tuloksena on mielestäni soppa maustettuna niillä aineksilla, joista ihmisyys koostuu; epävarmuudesta, pelosta, uskosta ja toivosta. Ei ole mustaa ja valkoista, vain harmaan eri sävyjä loputtomiin, joista valita se oikeimmalta tuntuva – ja toivoa valinnan osuneen maaliin.
En tietenkään malttanut jättää hyvää ystävääni Noora Nurkkaa tarinan ulkopuolelle. Oli miellyttävää vaihtelua esittää häntä sivuhenkilönä Samin kokemana, kun hän yleensä on tarinan moottori näkemyksineen, kommentteineen ja teoillaan.
Kirja sai paljon myönteistä palautetta ja runsaasti kuuntelijoita äänikirjana. Moni on valitellut, ettei sitä ole saatavilla painettuna – mutta nyt siis se puute on korjattu! Kiitos Myllylahti, että tartuitte toimeen ja varmistitte, että Oikeuden varjo on myös lukevalle yleisölle saatavilla ❤️
Johanna kertoo kirjastaan "Minkä taakseen jättää" sekä kirjoitusprosessin etenemisestä:
Johanna Tuomolan haastattelu MTV 3:lla.
MTV 3 Huomenta Suomi 16.05.2012
Yhteiskunnallista, mutta mustavalkoisuutta välttäen
Tuomolan mukaan hänen kirjoissaan on yleensä yhteiskunnallinen ulottuvuus, mutta se ei ole kuitenkaan mikään itsetarkoitus. Kirjoittaessaan hän panostaa erityisesti henkilöhahmoihin sekä rikoksen syiden ja seurausten pohtimiseen. Kriitikot ovatkin kiitelleet Tuomolaa taitavasti rakennettujen juonikuvioiden lisäksi erityisen taidokkaasta henkilökuvauksesta.
-Pyrin kunnioittamaan kaikkia hahmojani ja välttämään mustavalkoista hyvät / pahat -asetelmaa. Koen, että maailma on monimutkainen paikka ja rikokset usein onnettomien sattumien summa. Yritän muutenkin kirjoittaa suhteellisen väljästi, jotta lukijalle jää tilaa tulkita tarinan yksityiskohtia omista lähtökohdistaan. Ehkä siksi koen joskus hankalaksi antaa syväanalyysejä kirjojeni hahmoista ja tapahtumista, Tuomola sanoo.
Tuomola kertoo, että vaikka hän kirjoittaakin kirjaa lukijoita varten, on se samalla myös henkilökohtainen tuotos, jonka luovuttaminen kaikkien ulottuville ja vapaasti arvosteltavaksi aina hiukan kirpaisee.
-Koen nöyrää ihmetystä siitä, että ihmiset käyttävät usean tunnin tuotokseni lukemiseen, Tuomola sanoo hymyillen.
Arvostelulainauksia aiemmista kirjoista
"Tuomola taitaa poliisiromaanin. Rikostarina, ihmissuhdekuviot ja kriittinen nykyajan arvojen kuvaus yhdistyvät kirjassa luontevasti."
– Keijo Kettunen / HS / 18.07.2010
"Petoksen anatomiasta tuli mieleen Leena Lehtolaisen Maria Kallio-sarja kaikkein parhaimmassa merkityksessä... Olin todella vaikuttunut kirjoittajan taidosta ja tasosta... ammattimainen, kiinnostava, vahva, uusi kotimainen naisdekkaristi."
– Kirjallisuudentutkija Paula Arvas Yle Radio Suomen dekkari-illassa 11.12.2011
"Hallitun tasapainoinen poliisiromaani pitää otteessaan... Suomalainen rikoskirjailijakaarti on saanut ansiokkaaseen joukkoonsa pätevän tekijän."
– Tiina Torppa / Ruumiin Kulttuuri 2 / 2010
"Heti kirjan alkumetreillä lukijalle tulee tunne, että hän on hyvissä käsissä... Lopussa lisäkierroksia tulee niin, ettei kirjaa enää malta laskea kädestään."
– Juha Virkki / Kymen Sanomat / 05.06.2010
"Hyvän kirjan lukeminen on nautinto, mutta kaksinkertainen nautinto on tutustua uuteen kirjailijaan, joka vie heti mukanaan."
– Kai Hirvasnoro / Kansan Uutiset / 23.04.2010