ODOTTAMATTOMIN TERKUIN OPE
Aisku on taas täällä! Väsyneempänä ja ärtyneempänä kuin koskaan! Miten olla se tiukka mutta kannustava opettaja, kun ympärillä tapahtuu jotain, mikä on väärin ja samalla niin oikein?
”En muista, milloin minua olisi viimeksi ahdistanut näin paljon ajatus töihin palaamisesta. Olen 41-vuotias äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Voiko sen masentavampaa virkettä olla? Itse asiassa voi, jos laitetaan sivulauseeseen lisäyksenä, että olen hieman ylipainoinen ja ala-asteikäisen tytön yksinhuoltajaäiti.”
Kasvomaskit muistuttavat vielä pandemian värittämästä ajasta, mutta alkava lukuvuosi tuo aivan tuoreita haasteita. Uuden opetussuunnitelman mukana tulevat uudet kirjat ja arviointikriteerit, mutta valitettavasti vanha äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja on ja pysyy. Aisku tuntee olonsa väsyneeksi, mutta voinnille saattaa tänä syksynä olla muitakin selityksiä kuin pelkkä työtaakka.
Koulussa Aisku joutuu usein kasvattamaan enemmän kuin opettamaan, ja työmaata riittää kotonakin. Viidennellä luokalla kasvua tapahtuu välillä hieman liiankin nopeasti, eikä tyttären kaikissa käänteissä ole helppo pysyä mukana. Parisuhde virastomestarin kanssa sentään kukoistaa, mutta toisaalta Aisku ja Elmo alkavat olla tilanteessa, jossa vapaamuotoinen hengailu on tuonut heidät risteyskohtaan. Suuret kysymykset kaipaavat vastauksia, mutta jotta voi saada oikeita vastauksia, täytyisi uskaltaa kysyä oikeita kysymyksiä.
Työt ujuttautuvat aika ajoin myös vapaa-aikaan. Kokeiden korjaamiseen kotona Aisku on tottunut, mutta kun opiskelija tarvitseekin olkapäätä tai jälkien peittelijää, astuuko opettaja jonkun rajan yli?
Aino Leppänen (s. 1982) on kempeleläinen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Pitkään kirjoittanut kolmen lapsen äiti harrastaa joogaa, kutoo villasukkia ja laulaa mielellään. Riemukkaan vastaanoton saanut Terkuin ope julkaistiin vuonna 2022 ja sen jatko-osa Tujuin terkuin ope keväällä 2023.