Ostoskori
0 kpl - 0,00 €
Ostoskorisi on tyhjä!

Ajankohtaista

Helmet-lukuhaaste on täällä taas!

 

Suoritatko Helmet-lukuhaastetta? Onko hankalaa löytää haasteeseen sopivia kirjoja? Myllylahti auttaa! Ohessa luettelo kirjoistamme, jotka taklaavat Helmet-lukuhaasteen eri kohtia. Lue lisää kirjat-osiostamme

 

 

1.Kirjassa kirjoitetaan päiväkirjaa

Heidi Silvan: Tytti Seckelinin elämä ja esikoisteos

 

2.Kirjan on kirjoittanut opettaja

Tuula Ranta: Totuus on vaihtuva maisema

 

3. Historiallinen romaani

Pekka Hyyti: Tummat pilvet eilisen

 

4. Joku kertoo kirjassa omista muistoistaan

Mari Frisk: Neliöjuuri

 

6. Kirja kertoo rakkaudesta

Sini Helminen: Hurme

 

7. Kirjassa on kaveriporukka

Elina Pitkäkangas: Hukan perimät

 

8. Kirja, jossa maailma on muutoksessa

Emma Luoma: Perhosten aika

 

9. Kirjailijan etunimi ja sukunimi alkavat samalla kirjaimella

Kalevi Korpi: Meren koiria ja maalintuja

Veera Vähämaa: Muistoroiston jäljillä

 

10. Kirjan nimessä on numero

Mikko With: Saakelin satanen

 

11. Kirja kertoo köyhyydestä

Sakari Kiuru: Murheiden maa

 

12. Kirjassa ollaan metsässä

Anu Holopainen: Plattilan noita (IIK! 5)

 

13. Kirja liittyy teatteriin, oopperaan tai balettiin

Teija Huusko: Kohti valintakokeita, Alina

 

14. Kirja on osa kirjasarjaa

Marvi ja Merja Jalo: Jesse keskiaikakoira

 

17. Kirjan nimessä on kirjan päähenkilön nimi

Heidi Silvan: Rooli päällä, Tippi!

 

19. Kirjassa leikitään

Leea Simola: Siri ja hyytävä naparetki

 

20. Kirjassa on ammatti, jota ei enää ole tai joka on harvinainen

Metropoliitta Panteleimon: Murha kirkonkylässä

 

21. Kirja liittyy johonkin vuodenaikaan

Elina Jasu: Kohti kinoksia

 

22. Kirjassa ajetaan polkupyörällä

Heidi Silvan: Operaatio Hardcore Ysäri

 

24. Kirjan nimessä on kysymysmerkki tai huutomerkki

Maarit Nurmi: Että mä olen nero! (Eemun tarinoita 6)

 

25. Kirjan on kirjoittanut kaksi kirjailijaa

Jaana Lehtiö ja Helena Miettinen: Taika Valo ja kultainen lokki

 

26. Elämäkerta henkilöstä, joka on elossa

Keijo Leppänen: Snaipperi – Eeli Tolvasen tarina

 

27. Kirjan päähenkilö on eläin

Tiina Keskinen: Koirani joka katosi - Häpin tarina

 

28. Kirja, jonka lukemisesta on sinulle hyötyä

Noora Koponen: Jos mä oon oikee – Nuutin tarina

 

29. Kirjan henkilön elämä muuttuu

Elisa Niemi: Rikki revityt

 

31. Jännityskirja tai dekkari 

Tommi Laiho: Uhanalaiset

 

32. Kirjan kansikuvassa tai takakannen tekstissä on kissa

Joanna Heinonen: Herkko ja kukoistavien kukkien kysymys

 

33. Kirjassa opetetaan jokin taito

Marja Aho: S niin kuin salaisuus

 

34. Kirjassa tarkkaillaan luontoa

Ari-Pekka Palmu: Eräelämää kynällä, kameralla ja kiväärillä

 

36. Kirjassa liikutaan ajassa

Suvi Nurmi: Unissamatkaaja

Mikko Koiranen: Nauhoitettava ennen käyttöä

 

37. Kirjan henkilön työ on tärkeä tarinassa

Maija Kajanto: Mittoja ja tilaustöitä

 

39. Kirjassa kuunnellaan musiikkia

Minna Roininen: Heda

 

40. Kirjassa kerrotaan eläinten oikeuksista

Sesse Koivisto: Tapiiri sohvapöydän alla

 

41. Kirjassa matkustetaan junalla

Outi Hongisto: Veljet - Amir

 

42. Satukirja

Jenna Kostet: Milli, Mölli ja surunmaalaaja

 

46. Kirjassa syödään herkkuja

Jaana Lehtiö: Montako päivää vielä

 

47.-48. Kaksi kirjaa, jotka kertovat samasta aiheesta

Mikko With: Vaimoni vasen rinta ja muuta sairasta

Pirja Kiema: Kun pupusisko kuoli

 

49. Kirja on julkaistu vuonna 2021

Merja Toppi: Jäätävä sarjaimuttaja

 

 

”Lukeminen on taito, sitä pitää harjoitella”

 

Topelius-palkintoehdokkaiksi nostetut nuortenkirjailijat J. S. Meresmaa ja Elina Pitkäkangas tietävät, millaista on kirjoittaa kirjoja, joille ei tahdo löytyä tilaa mediasta. Silti nuorille kirjoittaminen on tärkeää juuri nyt. 

 

 

 

Kustannuspäällikkö Niina Within puhelinsoitto tavoitti kirjailija Elina Pitkäkankaan juuri ennen töihin lähtöä. Onneksi olkoon, Hukan perimät on valittu Topelius-palkintoehdokkaaksi.

– Ensin hihkuin ja sitten pyyhin kyyneleitä. Tämä on ollut monella tapaa kummallinen hälinävuosi ja tuntui aivan ihanalta, että se päättyi ehdokkuuteen, Pitkäkangas kuvailee tuntemuksiaan.

J. S. Meresmaa myöntää tunnelman olleen epätodellinen. Meresmaan säeromaani Dodo sai nuortenkirjapiireissä innostuneen vastaanoton, mutta Topelius-ehdokkuus tuli silti yllätyksenä.

– Kustantamon puhelun jälkeen tuli hetkellisesti epätodellinen olo ja mietin, että tapahtuiko tuo oikeasti, J. S. Meresmaa naurahtaa.

 

Fantasiapainotteinen palkintolista

Tämän vuoden Topelius-palkintoehdokkaissa korostuvat fantasialementit. Mukana on spekulatiivista fiktiota, dystopiaa, fantasiaa, urbaania fantasiaa ja maagista realismia. Meresmaan mukaan fantasia ei kuitenkaan ole kilpailussa yliedustettuna.

– Siihen nähden, miten paljon laadukasta nuortenkirjallisuutta julkaistaan, palkintoehdokkaaksi pääsee häviävän pieni määrä kirjoja. Ehdokaslistan ulkopuolelle jäi todella korkeatasoisia teoksia, myös fantasiaa.

Meresmaan Dodo on Suomessa toinen säeromaani, joka tavoittelee Topelius-palkintoa. Kirsti Kurosen säeromaani Pönttö oli ehdolla 2017.

– Säeromaani hengittää 2020-lukua. Runous on ilmaisuvoimaista. Ja toki helppolukuisuuskin vaikuttaa; nuoriakin lukijoita voi ahdistaa tarttua paksuun kirjaan. Säeromaani on monelle lukijalle helpompaa kuin proosa ja esimerkiksi lukihäiriöiselle voi runomuoto toimia paremmin, Meresmaa pohtii.

Topelius-kilpailun arvosteluraati kiitteli kriteereissään Dodon aihepiirejä ja ilmaisua.

”Kirjailija käsittelee aidosti oman identiteetin ja seksuaalisuuden etsimistä, pelkojen kohtaamista ja niistä irrottautumista. Rankoista aiheistaan huolimatta teksti on kevyen ilmavaa ja runollista.”

Elina Pitkäkankaan Hukan perimät edustaa nuortenkirjan kentällä urbaania fantasiaa. Kirjan maailmassa lykantropia-virus on muuttanut ihmisten todellisuuden; kaupungit suljetaan täyden kuun aikoihin, jotta ihmissudet pysyvät muurien ulkopuolella, tartunnan saaneet eristetään tai teloitetaan.

Teos on jopa pelottavan ajankohtainen kertoessaan pandemiatodellisuudesta fantasian keinoin.

”Urbaani fantasiaromaani käsittelee valtaa, sen jakautumista ja syrjäytymistä. Ahdistavista tapahtumistaan ja raakuudestaan huolimatta kirja on toiveikas ja koskettava. Kuvaileva kerronta saa tapahtumat elämään lukijan silmien edessä”, Topelius-palkintoraati perustelee valintaansa.

Hukan perimät on suomalaisella Young Adult Fiction-kentällä harvinaisuus myös siinä, että se on kirjasarjalle myöhemmin kirjoitettu esiosa. Kuura-sarja (teokset Kuura, Kajo ja Ruska) ilmestyi vuosina 2016-2018. Spin off-teoksia ei suomalaisessa kirjallisuudessa usein nähdä.

– Nuorten fiktiolle on aina vaikea saada isommin julkisuutta. Niinpä itse elän ja hengitän lukijapalautteesta. On ollut ihana kuulla, että Hukan perimät on tuonut paljon uusia lukijoita, monia sellaisiakin, jotka eivät ole Kuura-sarjaa lukeneet, Pitkäkangas kertoo.

 

Näkyvyyden musta aukko

Sekä Meresmaa että Pitkäkangas ovat surullisen yksimielisiä siitä, että suomalaiselle YA-kirjallisuudelle (Young Adult Fiction) on vaikea saada medioissa näkyvyyttä.

– Aika usein, kun kirjoittaa kirjan nuorille, se katoaa julkaisun jälkeen mustaan aukkoon. Siinä on tietynlainen surutyön paikka itsellä; sinne meni, nyt uutta kohti, Meresmaa kiteyttää.

– YA saa minimaalisesti näkyvyyttä, mutta se ei ole onneksi lannistanut kirjoittajia. Laadukasta nuorille aikuisille suunnattua kirjallisuutta tulee koko ajan, Elina Pitkäkangas toteaa.

Isossa osassa YA:n näkyvyyden nostamisessa ovat blogit ja nuorten omat kanavat.

– Kaikki ovat kovasti huolissaan nuorten lukemisesta, mutta samaan aikaan varsinkin suurimmat kustantamot supistavat kotimaisen YA:n tarjontaansa. Siinä on aika iso ristiriita, kirjailijat pohtivat.

Nuorille aikuisille suunnattu kotimainen kirjallisuus olisi kuitenkin tärkeää pitää voimissaan, jo pelkästään siksi, että uusi lukijasukupolvi kasvaa vain lukemalla.

– Lukeminen on taito! Sitä voi oppia ja sitä täytyy pitää vireessä ja harjoitella samalla tavoin kuin esimerkiksi pianon soittoa. Ja lukemista myös pitää opetella pikkuhiljaa, jotta into saadaan syttymään, Elina Pitkäkangas painottaa. – Jos kaikkien lukiolaisten oletetaan lukevan Väinö Linnaa, niin osa kokee lukemisen liian raskaana ja vaikeana ja se jää helposti kokonaan. Jos taas löytää luettavaa, joka ”imaisee” mukaan, lukemisen taito harjaantuu ja voi olla pienempi kynnys tarttua kirjaan jatkossakin.

 

 

 

Luovan kirjoittamisen seminaari

 

Monipuolisessa paneelikeskustelussa olivat mukana dekkarikirjailija Elina Backman, Suuren journalistipalkinnon voittanut Jani Halme ja käsikirjoittaja-näyttelijä-ohjaaja Kari Ketonen sekä kustannuspäällikkö Niina With.

 

Katsopa oheinen video, jos vetävät tarinat sekä kirjoittaminen kiinnostavat.

 

TIEDOTE 10.12.2020
Julkaisuvapaa

Topelius-palkintoehdokkaat julki – Myllylahdelle finaalipaikoista kaksi

 

Tammikuussa jaettavan Topelius-palkinnon ehdokkaat on julkistettu. Viiden finalistin joukosta kaksi nousi tänä vuonna kirjankustantamo Myllylahden riveistä.

J.S. Meresmaan Dodo ja Elina Pitkäkankaan Hukan perimät edustavat tämän päivän modernia nuortenkirjallisuutta, joka ei kaihda rankkojakaan aiheita.

– Lasten- ja nuortenkirjoja kirjoitetaan maailman tärkeimmälle yleisölle. Olemme hyvin ylpeitä kirjailijoistamme ja heidän puhuttelevasta, lukemaan innostavasta tuotannostaan, Myllylahden kustannuspäällikkö Niina With hymyilee.

J.S. Meresmaan Dodo on muodoltaan säeromaani. Valitsijaraati kiitteli kirjan ilmaisuvoimaa ja aihevalintoja.

”Kirjailija käsittelee aidosti oman identiteetin ja seksuaalisuuden etsimistä, pelkojen kohtaamista ja niistä irrottautumista. Rankoista aiheistaan huolimatta teksti on kevyen ilmavaa ja runollista.”

Elina Pitkäkankaan Hukan perimät on jopa pelottavan ajankohtainen kertoessaan pandemiatodellisuudesta fantasian keinoin.

”Urbaani fantasiaromaani käsittelee valtaa, sen jakautumista ja syrjäytymistä. Ahdistavista tapahtumistaan ja raakuudestaan huolimatta kirja on toiveikas ja koskettava. Kuvaileva kerronta saa tapahtumat elämään lukijan silmien edessä.”

Molempien kirjojen kannet on suunnitellut taiteilija Karin Niemi.

Topelius-palkinto myönnetään vuosittain ansiokkaalle nuortenkirjalle. Palkinnot jakaa Suomen Nuorisokirjailijat ry, ja vuoden 2021 ehdokkaat sekä voittajat valitaan vuoden 2020 aikana ilmestyneistä kotimaisista nuortenkirjoista. Topelius-palkittujen joukossa on aikojen saatossa nähty suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden klassikkonimiä, kuten Marjatta Kurenniemi.

Tänä vuonna palkintoraatiin kuuluvat tutkija, tietokirjailija ja raadin puheenjohtaja Sara Kokkonen, kirjastovirkailija Marjo Hämäläinen sekä luokanopettaja Matias Laivamaa. Voittajat julkistetaan tammikuussa 2021.


Lisätietoja: kustannuspäällikkö Niina With, niina[ät]myllylahti.fi, puh. 0505387088

Viestinnän yhteystiedot: maija[ät]myllylahti.fi, puh. 050 5680 332

www.myllylahti.fi

 

 

Mitä kustantaja miettii käsikirjoituksen saadessaan?

– Myllylahden kustannuspäällikkö Niina Within vinkkivideo

 

Miten lähestyä kustantamoa? Mitä asioita kannattaa miettiä, ennen kuin lähettää käsikirjoituksen kustantamoon? Kannattaako laittaa mukaan saatetta? CV:tä? Mainosta itsestään? Myllylahden kustannuspäällikkö Niina With kertoo vinkkinsä.