Ostoskori
0 kpl - 0,00 €
Ostoskorisi on tyhjä!

Brunila Marjut

Profiilikuva-Marjut-Brunila

Littoisissa asuva Marjut Brunila (s.1963) on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri ja luokanopettaja.

Marjutin omat kirjailijasivut: www.marjutbrunila.com

 

Kirjailijahaastattelu / 2022

 

Minulla on aina ollut vilkas mielikuvitus. Lapsena äiti luki minulle iltaisin satuja ja tarinoita. Opittuani itse lukemaan luimme yhdessä äidin ja isän kanssa vuorotellen. Muistan kesähetket mökkilaiturilla ja automatkat, jolloin jännittäviä seikkailuja luettiin. Sain viikkorahaa kouluikäisenä ja säästin ne Enid Blytonin kirjoittamiin Viisikko-kirjoihin, Salaisuus- ja Sos-sarjaan. Olin niin innoissani Viisikoista, että halusin olla rohkea Pauli. Minua piti kutsua Pauliksi, ja hiukseni leikattiin lähikampaamossa lyhyiksi. 

 

Mielikuvitus on aina ollut supervoimani. Tempaisin lapsena pihakaveritkin mielikuvitusleikkeihin. Esitimme pihalla Aku Ankasta Mikin ja Hessun seikkailut kaverini Mikan kanssa. Keinut olivat milloin laivoja, milloin lentokoneita ja tamppaustanko esitti supernopeata venettämme, välillä autoa tai helikopteria. Iltaisin vilkuttelimme taskulampuilla Morse-merkkejä, opetin ne pihakavereilleni. 

 

Serkkuni Ollin kanssa perustimme Etsivätoimisto Vilkku & Välkyn. Vakoilimme kaupungilla epäilyttäviä henkilöitä ja kirjoitimme muistiinpanoja heistä. Kesällä soudimme pienellä Aku-jollallani lähisaareen ja seurasimme epäilyttäviä veneitä.

 

Lapsuuteni oli mielikuvitukseni vuoksi jännittävä, tylsiä hetkiä oli harvoin. Luin, leikin ja kävin koulua. Ainoastaan sunnuntaisin en saanut hakea kavereita ulos, se oli tapana siihen aikaan. Silloinkin käytin mielikuvitustani ja leikin itsekseni.

 

Koulussa tarinoiden keksiminen oli aina mielestäni ihan parasta. Tykkäsin myös näytellä koulun näytelmäkerhossa. Minua kyllä harmitti se, etten saanut koskaan olla prinsessa, vaikka olin hyvä laulamaan. Aikuisena olen oppinut ymmärtämään lapsuuteni opettajaa.

 

Olen aina lukenut ja kirjoittanut, vaikka minusta ei tullutkaan nuorena kirjailijaa. Opiskelin luokanopettajaksi 1980-luvulla ja opiskeluitteni jälkeen toimin yli 20 vuotta opettajana. Kirjoitin joka kesä oppilailleni pitkän näytelmän, jota harjoiteltiin ensin näytelmäkerhoissa ja myöhemmin valinnaisen ilmaisutaidon tunneilla. Vedin myös vuoden lapsi- ja nuorisoteatteria opiskelukaverini kanssa.

 

Aloitettuani kirjailijan uran olen kirjoittanut joka vuosi yhden Immu-kirjan. Niistä viides julkaistaan syksyllä 2022 ja kuudetta suunnittelen juuri. Kannan aina muistivihkoa mukanani. Kerään ideoita myös kuvaamalla mielenkiintoisia paikkoja. Jostain pulpahtaa ajatus tarinasta, jota lähden mielessäni kehittelemään. Keksittyäni sekä rikostarinan että kummitusmysteerin istun tietokoneen ääreen ja alan kirjoittaa. Tulos on aina yhtä yllättävä minulle. Kirjoittaessani teen muistiinpanoja lukujen sisällöstä vihkoon, jotta voin seurata ja suunnitella juonen kulkua. Siinä käytän eri värejä, jotta niiden avulla saan tasapainotettua tarinan käänteitä.

 

Syksyllä julkaistava Immu ja Väärä vitonen sijoittuu tällä kertaa Turun keskustaan. Vanhassa pääkirjastossa kummittelee, ja Immu joutuu käyttämään rutkasti mielikuvitustaan auttaakseen kummituksia. Klaani joutuu huimiin seikkailun pyörteisiin seuratessaan rikollisjoukkoa, jolla on hallussaan salaperäinen salkku.

Immu on mielestäni paitsi rohkea, myös hyväsydäminen ja empaattinen poika. Pidän hänestä ja hänen kavereistaan Nikosta, Lukaksesta ja Lotasta. Myös Ritva-koiran tarina on koskettava, ja Figaro-kissa tuntuu tietävän niin paljon asioita, että se on varmasti elänyt monta elämää. Aion kirjoittaa Immun ja klaanilaisten seikkailuja niin kauan kuin se vain on mahdollista. Immu-kirjoilla on vakiintunut lukijakunta. Olen käynyt kouluvierailuilla ja aina välillä kuulen koululaisista, jotka janoavat uusia Immun tarinoita. Tällä hetkellä Immun seikkailuja voi kuunnella myös äänikirjoina, jos se tuntuu hyvältä.

 

Lapsille kirjoitetuista kirjoista pidän eniten Harri István Mäen seikkailuista, joissa on myös hyvää huumoria. Tittamari Marttisen kirjat ovat myös mieluisia, ja Tove Janssonin Muumi-tarinat sopivat niin lapsille kuin aikuisillekin. Vähän vanhemmille jännityksen ystäville suosittelen Salla Simukan kirjoja. Kaikille tarinoiden etsijöille ehdotan kirjastovierailua. Kirjaston tädit tietävät kirjojen maailmasta hurjan paljon ja osaavat suositella sopivaa luettavaa.

 

Lukijoilleni haluaisin sanoa seuraavaa: Lue paljon ja monenlaista. Lukutaito ja mielikuvitus ovat supervoimia, joilla pärjää elämässä. Uskalla lentää tarinoiden siivillä, etsi yhä uusia, juuri sinulle sopivia seikkailuja. Älä välitä muiden mielipiteistä, kun on kysymys kirjoista. Pidä puolesi. Lukutaito ja rikas mielikuvitus avaavat sinulle oven tulevaisuuteen.